|
Pikatesti
Chevrolet Nubira Wagon CDX 1.8
|
Monikansallinen farmari
GM Daewoo Europe vaihtoi nimensä Chevrolet Europeksi ja sen myötä Daewoo-merkkisistä autoista tuli Chevroleteja. Alkujaan koeajossa olevaa autoa on siis myyty Daewoo Nubira -merkkisenä. Nubiran moottori on valmistettu Australiassa?
Tilanteen näin salliessa suoritin Chevy/Daewoolle pikatestin tavallisen sunnuntaiautoilijan näkövinkkelistä katsoen. Ajoa ei tullut paljon. Ehkä kuitenkin enemmän, kuin autonostajalla yleensä koeajolla. Koeajo tapahtui parin keväisen päivän aikana. Asvaltti oli siis kuiva. Autossa alla kesärenkaat alumiinivanteilla.
Ulkonäöltään Chevrolet Nubira Wagon on mielestäni melkolailla nykyaikaisen ja linjakkaan näköinen. Keulasta ja perästä löytyy linjoissa jotain jenkkivivahteita. Muuten auto on nykysuuntausten mukaan suunniteltu. Tarkemmin katsoen ulkonevat oven kahvat kiinnittävät huomiota, joskin ne toimivat erinomaisen hyvin vaikka rukkaset kädessä.
Ulkomitoiltaan Nubira näyttää tilavalta. Varusteisiin kuuluu mm. kattokaiteet sekä sumuvalot edessä ja takana. Jos joku ihmettelee radioantennin puuttumista niin se löytyy integroituna tuulilasin yläreunasta. Levyjarrut löytyy sekä edestä että takaa. Alustan osalta voi todeta sen verran, että likaa kerääviä kohteita löytyy varsinkin taka-akselin ympäristöstä. Saattaa aiheuttaa ruostumisongelmia auton ikääntyessä. Maavaraa lienee riittävästi useimman kuskin tarpeisiin. Roiskeläppiä autossa ei ole, eikä myöskään minkäänlaisia muovisuojuksia suojaamassa helmoja kiveniskuilta.
Mainiot sisätilat
Sisätiloiltaan Nubira Wagon on todella tilavan ja ilmavan tuntuinen. Koeajoyksilössä oli nahkapäällysteiset penkit. Säätövaroja ja mahdollisuuksia kuljettajan istuimessa on vähintäänkin riittävästi. Miellyttävä ajoasento löytyy penkkiä ja ohjauspyörää säätämällä. Ratti säätyy sekä korkeus että syvyyssuunnassa. Nahkapintainen ratti on mielestäni käteen sopiva ja miellyttävän tuntuinen. Saattaa tosin talvella lapaset kädessä ajaessa olla liukkaan oloinen. Mittaristo on riittävän selkeä ja sisältää myös kierroslukumittarin.
Ajotuntuma oli jotenkin ristiriitainen. Tuntuu siltä, että tilava kori tarvitsisi seurakseen alustan pykälää suuremmasta autoluokasta. Kaupunkiympäristössä ajaminen on miellyttävää kiitos hyvin vääntävän moottorin sekä sopivasti tehostetun ohjauksen. Hallintalaitteissa ison miinuksen ansaitsee pitkäliikkeinen vaihdekeppi. Vaihteita vaihdettaessa käden pitäisi mielellään kyynärnojalla ja naksauttelisi vaihteelta toiselle kevyellä ranneliikkeellä. Se ei kuitenkaan onnistu tässä ajoneuvossa. Vaihdekepin liikkeet on nykymittapuun mukaan aivan liian pitkät. Vaihtaminen ei onnistu näppärällä ranneliikkeellä, vaan työhön täytyy käskeä koko käsivarsi. Niinpä ajaminen muistuttaa välillä traktorilla ajoa varsinkin kaupungissa nurkissa pyöriessä. Muuten vaihdelaatikko toimii niinkuin "japsiautoissa" konsanaan eli kevyesti ja täsmällisesti. Onneksi väännökäs moottori vähentää turhaa vaihtamisen tarvetta. Nelosella voi ajella hyvin jo kolmenkympin vauhdista alkaen. Käsijarrukin vaatii turhan pitkän nykäisyn. Nämä lienevät kuitenkin enemmän tottumis- ja säätökysymyksiä. Kytkin on kevtkäyttöinen ja jarrut toimivat hyvin. Huoletta voisi kuvitella auton myöskin sihteerikön, tyttöystävän tai vaimon käytöön. Wagon tarjoaa vaivatonta etenemistä ja hyvät tilat ostoksille ja perheelle. Perheellinen tosin suojaa hienot nahkaistuimet pressulla tai hankkii kangasverhoilluilla istuimilla varustetun version. Voisin kuvitella, että vaalea nahka ei kauan pysy siistinä etuistuimien selkänojan takaosissa, kun perheen touhupetteri istuu kuraisissa saappaissaan takapenkille.
Moottoritielle siirryttäessä huomaa kaupungissa niin väännökkään moottorin olevan myös kierrosherkkä. Moottoritienopeuksille kiihdyttäminen käy ainakin tehokkaammalla 1.8 litraisella koneella vaivattomasti. Satasen vauhdissa kuitenkin huomaa, miksi auton hankintahinta on kilpailijoita huokeampi. Renkaiden äänet ja ilmavirtaukset kuuluvat sisälle turhan voimakkaasti. Takapekillä erityisesti kuulee, minkälaisella pinnalla ajetaan. Ohjaus veteli ainakin koeajoyksilössä jonkun verran. Ei häiritsevästi.
Hiekkatiellä huomaa helmojen suojauksen puuttumisen. Pikkukivet napsahtelevat kuuluvasti suoraan peltiin. Mielessään voi nähdä autoon vanhemmiten tulevat ruostevauriot siellä, mihin kivet eniten osuvat. Farmarin äänieristyksen puutteellisuuden huomaa hiekkatiellä entistä selvemmin. Välillä joutui oikein vilkaisemaan tarkoituksella ohjauspyörässä olevaa Chevroletin logoa, kun tuli tunne, että ajaa renkailla varustetulla kurkkupurkilla. Vaikutuksensa "onttoon" äänimaailmaan lienee myöskin pellin puuttumisella tietyistä paikoista. Mm. moottoritilassa huomaa pyöränkoteloista puuttuvan pellit. Näkyvissä on suoraan muoviset lokarit. Helposti tulee mieleen, että mistäköhän muista kohteista on jätetty pellit pois. Koko moottoritila toimii siis eturenkaiden "kaikupohjana". Luulenpa, että tähän autoon kannattaa talveksi hankkia nastarenkaiden sijasta kitkat ihan vaan melutason pitämiseksi mahdollisimman alhaalla.
Säilytystiloja ja mukitelineitä on riittävästi. Kuvassa myös turhan laajaliikkeisesti toimivat hallintalaitteet, vaihdekeppi ja käsijarru. Turvavyön lukitus tuntui ainakin näin lyhyellä tutustumisella olevan ikäänkuin penkin alla piilossa.
Koeajoversiossa oli selkeällä LCD-näytöllä varustettu automaattinen ilmastointilaite. Radio/CD-soittimen alle on sijoitettu viiden levyn CD-vaihtaja. Kätevää. Radion ohjauskytkimet löytyy myös ohjauspyörästä. Kaiuttimista on kiva kuunnella uutiset ja sää. Miksei musiikkiakin jos ei ole kultakorvainen hifisti. Bassotoisto nimittäin kolahtaa peltisen ontosti ovissa olevan äänieristeen vähyyden tai suoranaisen puutteen vuoksi.
Takakontissa on tilaa riittävästi, joskin auton ulkomittoja katsoessa luulisi siellä olevan enemmänkin tilaa. Tila riittänee kuitenkin useampaan tarpeeseen. Takakontin luukku avautuu vaivattomasti ja tarpeeksi korkealle. Takapuskuriin likaa helposti housujen polvet. Suojapressu on varustettu kunnon kahvalla.
Osansa takakontin korkeudesta vie lattian alle sijoitettu vararengas ja työkalusäilö. Sinänsä ihan hyvä, ettei vararengas ole pohjan alla likaantumassa, niinkuin joissakin automerkeissä.
Chevroletin vaikutus näkyy maskissa.
Liiemmälti ei voi moittia ainakaan muotoilijoita. Miellyttävät linjat jatkuvat myös auton takaosassa. Tässä yhteydessä voi myös mainita takalasin pesimen toimivan tehokkaasti. Samalla lailla myös tuulilasin pesuri on suorastaan painepesurimainen. Hyvä näin.
Tähän hintaan ei ensimmäisenä luulisi löytävänsä autosta nahkaistuimia. Kuskilla ja matkustajalla on vähintäänkin tilavat oltavat. Kyynärpäät eivät kolise vastakkain ja jalkatilaakin on runsaasti. Näkyvyys kuskin paikalta on hyvä joka suuntaan. Tietysti (sähköisesti säädettävissä) sivutaustapeileissä on teksti "OBJECTS IN MIRROR ARE CLOSER THAN THEY APPEAR". Tuttua jenkkiautoista. Ikkunat toimivat sähköisesti. Kuskin paikalta poistuttaessa ainakin allekirjoittanut löi päänsä helposti oven yläkarmiin. Ikävä kokemus ensimmäisellä ja vielä toisellakin kerralla. Tuonkin asian näköjään oppii muistamaan ja varomaan ajan kanssa. :)
Takapenkillä on joka suunassa tilaa riittävästi. Jalkatilaa mielestäni jopa yllättävän paljon. Kannattaa muistaa auton takakontti ja muut säilytystilat tavaroiden sijoittelussa. Liukas nahkaistuin ei ole tarkoitettu kännyköiden yms. tietokoneiden säilytykseen, ellei halua kerätä niitä jokaisen mutkan jälkeen lattialta. Ovien kynnyksiin olisi kannattanut laittaa enemmänkin muovia suojaamaan maalipintaa kuraisilta kengiltä. Nubiran ovet näyttäisivät olevan ohuemmat kuin monessa muussa autossa nykyään. Miten lienee siinäkin kohtaa äänieristyksen ja turvallisuuden laita.
1.8 litrainen ja 122hv moottori on sijoitettu väljästi konehuoneeseen. (mahtuisikohan tuonne vaikka V6?) Autolehtien kestävyystestit antanevat lisää osviittaa moottorin kestävyydestä ja muista ominaisuuksista. Yleisesti sanottuna väännökäs ja kierrosherkkä, miellyttävä kone ainakin uutena.
Loppuarvostelu
Chevrolet Nubira Wagon, ristiriitaisin ajoneuvo mihin olen tähän mennessä tutustunut. Häiritsevin ominaisuus tässä autossa on mielestäni äänieristys, tai sen puuttuminen. Ajo-ominaisuudet muuten ovat kohtuullisen hyvät. Varustelista vähintäänkin riittävä. Chevroletin logo keulalla. Onkohan paremman äänieristyksen tekeminen niin kallista, ettei se kannata ko. hintaluokan autoissa? Kaupunkikäyttöön tämän auton voisi hyvinkin hankkia. Joskus harvakseltaan saattaisi jopa ajaa pidemmänkin reissun. Kalastusreissuille hiekkateitä pitkin ajelemaan voisi lähteä kaverin kyydillä. Tai sitten suojaa Nubiran helmat kiveniskuilta. Koeajon arvoinen auto nyt ainakin on.
|
|
